Kaakkois-aasialainen Formosanrottakäärme (Orthiophis taeniurus) jatkaa kevään lisääntymis buumia.

Naaras muni kymmenkunta munaa, jotka on keräätty haudontalaatikkoon. Laji ei haudo itse ja haudonta kestää noin 8 viikkoa.

Afrikan suurin käärmelaji kalliopyton muni tänä aamuna Helsingin Tropicariossa 20 vitivalkoista munaa.

Muninta onnistui hyvin tältä nuorelta äidiltä, joka on aikaisemmin saanut Tropicariossa jo kahdet poikueet.

Onnellinen käärmeäiti on nyt asettautunut munakasan päälle ja aloittanut kolme kuukautta kestävän haudonnan, johon se keskittyy tottuneesti eikä malta edes syödä mitään tänä aikana.

Kuoriuduttuaan poikaset ovat noin puolen metrin pituisia ja matkaavat jonkun ajan kuluttua eri eläintarhoihin. Poikasilla on kova kysyntä, sillä harvassa eläintarhassa on nähtävillä tätä kovaluonteisena lajina pidettyä lähes kahdeksan metrin pituiseksi kasvavaa jättiläiskäärmettä, jonka ruokavalioon kuuluvat luonnossa antiloopit ja jopa leopardit.

Kalliopyton elää Afrikassa Saharan eteläpuolisella alueella lähinnä savanneilla ja pensasmaastoissa.

Tropicario osallistui Lapsimessuille omalla osastollaan.

Näyttelyosastolla oli mukana myös suosittu ”Viidakkorumpu”.

Tropicarion osastolla kävi kolmen päivän aikana yli 4000 vierasta tutustumassa Tropicarioon ja pyörittämässä viidakkorumpua.

Tropicario osallistui Matka 2011-messuille Helsingin kaupungin yhteisosastolla.

Tropicarion osastolla kävi uutta” Viidakkorumpua” pyörittämässä noin 6000 henkilöä eli osaston suosio oli ennakoitua paljon suurempi.

Tropicariossa koettiin jälleen iloinen perhetapahtuma, kun maailman painavin käärmelaji, vihreä anakonda synnytti eilen iltapäivällä 10 pirteän pulskaa poikasta. Synnytys tapahtui ongelmitta ja oli ohi kahdessa tunnissa. Vihreä anakonda synnyttää eläviä poikasia.

Nyt synnyttänyt naaras saapui Tropicarioon vuosi sitten Skansenin akvaariosta Tukholmasta. Onnellinen äiti on 33 vuotias ensisynnyttäjä, joka on aika poikkeuksellista. Äiti ja poikaset voivat Tropicario mukaan hyvin.

Vihreä anakonda elää luonnossa Etelä-Amerikan sademetsissä, lähinnä Amatsonian alueella. Se on maailman painavin käärmelaji. Painoa sille voi kertyä lähes 200 kiloa ja pituutta jopa 8 metriä.

Ympäristön muutosten takia vihreä anakondan luonnossa oleva määrä on uhkaavasti vähentynyt.

Keskiviikko aamuna 27.10. koettiin jättiyllätys eläintalo Tropicariossa , kun harvinainen musta vesivaraani muni kuusi kirkkaanvalkoista munaa.Tapauksen ainutlaatuisuutta kuvaa se, että mustan vesivaraanin tiedetään lisääntyneen eläintarhaolosuhteissa ainoastaan kaksi kertaa, vuonna 2007 ja 2008 Costa Ricassa.

Nyt munitut munat ovat pituudeltaan 8-9cm. Tropicarion tietojen mukaan ainakin kahdesta munasta uskotaan poikasten kehittyvän. Munat on kerätty erilliseen haudontalaatikkoon. Haudonta kestää suhteellisen kauan, 8-10 kuukautta.

Trooppinen eläintalo Tropicario Helsingissä on pitkällisten neuvotteluiden jälkeen saanut Suomeen todella harvinaisen liskolajin, mustan vesivaraanin (Varanus s. komaini).


Tropicarioon saapui kaiken kaikkiaan kolme yksilöä, yksi koiras ja kaksi naarasta. Varaanit ovat vielä nuoria, 3-4-vuotiaita.


Nämä kolme yksilöä ovat ainoat Euroopan eläintarhoissa olevat . Maailman eläintarhoissa näitä liskoja on vain muutamia.


Eläimet saapuivat Tropicarioon alkukesällä ja totuttelujakson jälkeen ne ovat nyt yleisön nähtävillä.

Mustaa vesivaraania on todella helppo kuvailla, eläin on kauttaaltaan täysin kiiltävän musta. Suurin luonnossa tavattu yksilö on mitatttu 3,1 metrin pituiseksi, joten tämä laji on maailman suurimpia. Laji on löydetty vuonna 1987. Varaani elää luonnossa Thaimaan ja Malesian välisen lounaisen rajan tuntumassa. Vesivaraanit ovat nimensä mukaisesti erittäin hyviä uimareita, maassa ne ovat nopeita juoksijoita sekä erinomaisia kiipeilijöitä. Nämä aktiiviset liskot ovat lihansyöjiä.

Luonnossa varaaneja uhkaavat sademetsien hakkuut ja elinympäristön muutokset.

Näiden uusien liskojen saavuttua Suomeen Tropicarion suurvaraanikanta on suurin Euroopan eläintarhoissa.

Yksi maailman myrkyllisimmistä käärmeistä, afrikkalainen mustamamba (Dendroaspis polylepis), on saanut ensimmäiset poikaset 22.7. Tropicariossa Helsingissä.

Tapahtuma on ainutkertainen, sillä koskaan aikaisemmin mustamambaa ei ole saatu lisääntymään pohjoismaisissa eläintarhoissa.

Poikasia on tätä uutista tehdessä kuoriutunut kuusi.
Toukokuun alkupäivinä tapahtuneen muninnan jälkeen munat ovat odottaneet poikasten kuoriutumista erillisessä haudontalaatikossa. Kuoriutuessaan poikaset ovat 50 cm pituisia ja heti myrkyllisiä.

Mustamamba on toiseksi pisin myrkkykäärmelaji, se saattaa kasvaa yli neljän metrin pituiseksi. Luonnossa mustamamba elää keskisen Afrikan trooppisissa metsissä, savanneilla ja pensasmaastoissa. Se on maailman nopein käärmelaji. Hyökätessään se saattaa edetä kymmenen metrin matkan
puolessa sekunnissa.

Mustamamba on saanut nimensä sen pikimustasta suusta. Vartaloltaan käärme on oliivinruskea.

Iltalehden järjestämään krokotiilinaaraamme nimikilpailuun tuli yli 1500 nimiehdotusta.

Suurin osa nimiehdotuksen tekijöistä toivoi nimen viittaavan krokotiilin löytöpaikkaan. Krokotiilimme löytyi Riian läheltä olevasta järvestä, joten suosituimmat nimiehdotukset viittasivat Riikaan. Suosituin nimi, jota ehdotettiin oli Riikka, johon raatimme myös päätyi. Muut Riian kaupunkiin viittaavat nimet olivat Riika, Riia ja Riina.

Myös nimet Kleopatra ja Nefertiti olivat suosittuja, viitaten niilinkrokotiilimme alkulähteille, jota raatimme piti myös onnistuneina.

Erittäin suosittu ja raadin mielestä myös onnistunut nimiehdotus oli Pekka ja Pätkä elokuvien tomeran tädin nimi Justiina, joka kuvaa hyvin krokotiilinaaraamme luonnetta.

Nimiehdotusten joukossa oli myös useita ”pilke silmäkulmassa” annettuja nimiä. Niiden joukosta erottui nimi, joka kuvaa myös määrätietoista kauniimman sukupuolen edustajaa, eli Anoppi.

Raatimme arpoi kaikkien Riikka nimeä ehdottaneiden joukosta henkilön, joka saa omakseenTropicarion vuosikortin.

Arpaonni suosi Elisa Mäkistä Lahdesta.

Tämän lisäksi raati arpoi 25 vapaalippua kaikkien nimiehdotuksen tekijöiden kesken.
Vapaaliputon postitettu onnekkaille.

Kiitos kaikille nimiehdotuksen tekijöille. Suurimmat yksilöt voivat kasvaa lähes 8 metrin mittaisiksi.

Tropicarion kalliopytonnaaras jatkaa kevään munintabuumia. 9.5. eli Äitienpäivänä nuori kalliopyton muni toisen kerran Tropicariossa. Munia on noin 25 kpl. Ensimmäinen munintakertatuotti 10 poikasta. Kalliopytonin haudonta tapahtuu ”luonnonmukaisesti”, kuten naapurinsa burmanpytoninkin. Haudon kestää noin 3 kuukautta.

Kalliopyton on Afrikan ylivoimaisesti suurin käärmelaji. Suurimmat yksilöt voivat kasvaa lähes 8 metrin mittaisiksi.

Tropicarion burmanpyton, myös tiikeripytoniksi kutsuttu, muni valtaisan munakasan 6.5.
Munia on useita kymmeniä ja naaras hautoo niitä ”luonnonmenetelmällä” eli itse.

Nyt muninut suuri, nuori naaraspyton on alunperin syntynyt Tropicariossa v.2004. Burmanpyton (Python molurus bivittatus) on yksi maailman suurimmista käärmelajeista.

Laji saattaa kasvaa lähes 6 metrin mittaiseksi. Burmanpyton on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Hautoessaan naaras säätelee munien lämpötilaa välillä voimakkaastikin nykien.

Poikaset kuoriutuvat melko tarkalleen 8 viikon kuluttua.
Munien haudonta tapahtuu yleisön nähtävillä.

Maailman myrkyllisimpiin käärmeisiin lukeutuva mustamamba aloitti munimisen tänä aamuna Helsingissä eläintalo Tropicariossa. Muniminen alkoi aamukahdeksalta ja se kesti lähes koko päivän tuottaen 17 suurikokoista valkoista munaa. Parhaimmillaan mustamamba voi munia jopa 25 munaa.

Mustamamba on maailman toiseksi suurin myrkkykäärme, se voi kasvaa yli neljän metrin pituiseksi. Nimensä mustamamba on saanut sen pikimustasta suusta. Vartaloltaan käärme on oliivinharmaa.

Mustamamba elää läntisen Afrikan trooppisissa metsissä, savanneilla ja pensasmaastoissa. Se on maailman nopein käärme. Mustamamban hyökkäysnopeus on uskomaton, se voi hyökätessään edetä kymmenen metrin matkan jopa puolessa sekunnissa.

Helsingin Tropicario on vastaanottanut Latviasta, Riian eläintarhasta maailman toiseksi suurimman krokotiililajin, niilinkrokotiilin.

Tämä kunnioitusta herättävä krokotiili on nuori naaras, jolla on
todella mielenkiintoinen historia. Latvian viranomaiset löysivät sen kaksi vuotta sitten Riian lähelä olevasta järvestä. Se miten tämä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä krokotiili on päätynyt latvialaiseen järveen on mysteeri. Löydön jälkeen krokotiili toimitettiin Riian eläintarhaan, jossa se on ollut yleisön ihasteltavana ennen siirtoa Helsinkiin.

Niilinkrokotiili kasvaa 4-5 metrin pituiseksi ja monisatakiloiseksi jättiläiseksi. Tämä muinaisessa Egyptissä pyhänä eläimenä pidetty laji elää lähes 100 vuotiaaksi.

Se viihtyy mielellään jokien ja järvien rannoilla sekä suoalueilla. Vaaniessaan saalistaan se on vedessä täysin paikallaan, vain silmät ja osa päätä vedenpinna yläpuolella. Tarvittaessa se voi olla jopa kaksikin tuntia vedenpinnan alapuolella.

Korkealuokkaisen nahkansa takia niilinkrokotiili oli 40-60 luvulla suosittu metsästyskohde ja sen pelättiin kuolevan sukupuuttoon. Tehokkaan viranomaistoiminnan ja kansainvälisten lakien ansiostalaji saatiin säilytettyä ja nykyisin niilinkorokotiilikanta on elinvoimainen.

Niilinkrokotiilin muutto Suomeen oli Latviassa suuri mediatapahtuma, krokotiilia oli saattamassa matkaan niin television, radion kuin lehdistönkin edustajat.

Uusi tulokas on sopetunut hyvin uuteen paikkaan, jossa se jakaa suuren vesialtaan yhdessä toisen krokotiilieläimen, silmälasikaimaanin kanssa.

Tropicario on vastaanottanut Tukholman Skansen-akvaariosta kaksi vihreäanakondaa täydentämään Tropicarion jättiläiskäärmevalikoimaa.

Vihreäanakonda on maailman painavin käärmelaji, joka elää luonnossa Etelä-Amerikassa, lähinnä Amatsonian alueella. Se saattaa kasvaa lähes kaksisataa kiloiseksi ja jopa kahdeksan metrin pituiseksi. Ympäristömuutosten ja sademetsien vähenemisen takia vihreäanakondan luonnossa oleva kanta on uhkaavasti vähentynyt.

Jälleentapaaminen 32 vuoden jälkeen

Toinen tulleista käärmeistä on samasta poikueesta kuin Tropicarion vihreäanakonda.

Käärmeet ovat nyt 32 vuoden ikäisiä ja tapasivat toisensa pitkän tauon jälkeen ensimmäistä kertaa ja osoittivat toisilleen hellyytä makaamalla vesialtaassa pitkään päät vierekkäin.

Uudet käärmeet ovat sopeutuneet hyvin uuteen elinympäristöönsä.

Ensimmäistä Liskojen Yö- tapahtumaa vietettiin Tropicariossa perjantaina 13.11. ja lauantaina 14.11.

Tapahtuma alkoi molempina päivinä klo 19.00 ja päättyi klo 22.00.
Liskojen Yö muodostui varsin suosituksi tapahtumaksi, keräten runsaan yleisön seuraamaan iltahämärässä eläinten touhuja sekä illan aikana tapahtuvia eläinten ruokintanäytöksiä.

Tropicario tahtookin kiittää runsaslukuista yleiöä, teidän myötävaikutuksella tapahtumasta muodostui ikimuistettava.

Kehitämme Liskojen Yötä entistäkin paremmaksi ja tulemme ottamaan sen vakituiseksi, määrätyin ajoin pidettäväksi tapahtumaksi.

Tropicario on saanut ensimmäisen Suomeen tuodun sarvinokkalinnun.
Lintu matkasi Finnairin kyydillä Hollannista Suomeen.

Tämä itäisestä Afrikasta kotoisin oleva, vuoden ikäinen lintu on syntynyt saksalaisessa eläintarhassa.

Linnun hyvänä tuntomerkkinä voidaan pitää nokan yläpuolella olevaa suurta kypärämäistä lisäkettä. Linnun höyhenpeite on kauttaaltaan musta, lukuunottamatta hopeanharmaata päätä sekä valkoista alaselkää.

Sarvinokkalintu (Ceratogymna brevis, Hopeasarvinokka) viihtyy luonnossa puita kasvavilla savanneilla ja ikivihreissä metsissä, joissa se mielellään hyppelee puun oksalta toiselle. Tämä kookas, 70-80 senttinen lintu on suhteellisen huono lentäjä.

Sarvinokkalintu on sekaravinnon syöjä, sen mieliruokaa ovat erilaiset marjat ja hedelmät, mutta sekäyttää ravinnokseen myös pieniä lintuja ja nisäkkäitä sekä matelijoita.

Tropicarion Evergladesin rottakäärmeen (Pantherophis obsoletus rossalleni) ja harmaarottakäärmeen (Pantherophis obsoletus obsoletus) yhteiselo on tuottanut jälkikasvua.
Naaraskäärme muni viime yönä muhkean 45 kpl:een munakasan.

Sekä Evergladesin- että harmaarottakäärmeet elävät osittain samoilla elinalueilla Pohjois-Amerikassa.

Nyt munitut munat kerätään haudontalaatikkoon ja melko tarkkaan 2kk:n kuluttua poikaset alkavat kuoriutua.

Tropicariossa koettiin iloinen perhetapahtuma tänä aamuna, kun kalliopytonin kolme kuukautta kestänyt haudonta palkittiin kymmenellä pirteällä poikasella. Tapaus on ensimmäinen Pohjoismaisissa eläintarhoissa.


Ensimmäinen poikanen puhkaisi munankuoren aamulla noin klo 7 ja työnsi päänsä ulos. Kolme tuntia myöhemmin kaikki,50-60 senttiset poikaset olivat onnistuneesti kuoriutuneet.

Nyt syntyneet poikaset jatkavat aikanaan matkaansa muihin eläintarhoihin.

Keväällä Tropicarioon Ruotsista tullut nuori Formosan rottakäärmenaaras jatkaa eläintalon hyvin alkanutta lisääntymiskautta munimalla neljä pitkuliaista munaa.

Onnellinen ”äiti” on vasta saavuttanut lisääntymisiän, josta johtuu munittujen munien vähäinen määrä. Poikaset kuoriutuvat kahden kuukauden kuluttua ja ovat noin 40 cm pituisia.

Formosan rottakäärme on hoikka, suhteellisen aggressivinen kuristajakäärme ja se kasvaa noin kahden-kolmen metrin mittaiseksi. Käärmeen pohjaväri on keltainen, jossa on tummien tai mustien pilkkujen ja viirujen muodostamia kuvioita. Tämä kaunis rottakäärme on kotoisin Taiwanista.

Helsingin Tropicario on vastaanottanut Saksasta mangrovevaraanisisarukset Hessun ja Hennin

täydentämään eläintalon varaanivalikoimaa. Nyt tulleet sisarukset ovat kaksivuotiaita pirteitä jaleikkisiä poikasia, joiden ensimmäiset päivät kuluvat uuden eläintilan tutkimiseen ja leikinomaiseenpuuhasteluun. Välillä väsymys kuitenkin voittaa ja sisarukset kiipeävät seinätasanteille päivälevolle.

Varaanit ovat muiden liskojen tavoin yksineläjiä, mutta poikasvaiheessa ne viihtyvät hyvin yhdessä,kuten Tropicarion sisarukset.

Mangrovevaraanit elävät luonnossa Pohjois-Australiassa, Papua-Uudessa Guineassa ja lukuisillaIndonesian ja Tyynen valtameren saarilla, veisistöjen läheisyydessä.

Täysikasvuiset mangrovevaraanit ovat reilun metrin pituisia.

Kalliopyton (Python sebae), Afrikan suurin käärmelaji on aloittanut munimisen Helsingin Tropicariossa ja jatkaa näinollen eläintalon suotuisissa merkeissä alkanutta lisääntymiskautta.

Nyt muninnan aloittanut käärme on nuori yksilö ja on tulossa ”äidiksi” ensimmäistä kertaa, kerrotaan Tropicariosta.

Kalliopyton voi munia kerralla jopa yli sata munaa, joita se hautoo ja samalla suojelee voimakkaasti mahdollisilta uhkaajilta. Haudonta kestää noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen 45-60 cm:n pituiset poikaset kuoriutuvat. Tropicariossa haudonta tapahtuu näyttelyterraariossa, kaikkien nähtävillä.

Kalliopytonia tavataa Saharan eteläpuolisilla alueilla. Tämä suurikokoinen käärme syö luonnossanuoria antilooppeja, koiria sekä muita nisäkkäitä, jopa leopardeja. Suurten yksilöiden tiedetään syöneen myös ihmisiä. Viime aikoina on uutisoitu tapahtumasta, missä puussa ollut suurikokoinenkalliopyton olisi hyökännyt miehen kimppuun ja vetänyt hänet puuhun, mistä miehen mukana olleet ystävät olisivat pelastaneet hänet, kerrotaan Tropicariosta.
Tätä suojeltua lajia nähdään harvoin eläintarhoissa.

Kalliopyton ei ole aikaisemmin lisääntynyt Pohjoismaisissa eläintarhoissa.

Suomen ainoassa matelijatalossa odotetaan vilkasta lisääntymiskautta.

-Se on kevät, toteaa eläintenhoitaja Risto Räkköläinen nostaessaan varovaisesti kuningaskäärmeenmunia pois Helsingin Tropicarion käärmeterraariosta ja laittaessaan ne haudontalaatikkoon, jossa ne saavat sopivassa lämpötilassa odottaa poikasten kuoriutumista.

-Eläimet aistivat kevään tulon tarkasti, vaikka olosuhteet meillä täällä Tropicariossa ovat tasaiset ympäri vuoden valistaa Risto Räkköläinen.

-Sen huomaa eläinten aktiivisuuden lisääntymisestä, ruokahalun kasvamisessa ja eläinten lisääntymisessä, joka ajoittuu pääasiassa keväälle.

Kalifornian kuningaskäärme on ensimmäinen käärmelaji, joka aloitti munimisen eläintalossa tänä keväänä. Jälkeenpäin on odotettavissa myös usean muun käärmeen muninta sekä sellaisten käärmelajien lisääntyminen, jotka synnyttävät eläviä poikasia, kerrotaan Tropicariosta.

Kalifornian kuningaskäärme on lähinnä Kalifornian kuivilla alueilla elävä noin metrin pituinen musta- ja valkoraitainen myrkytön käärme. Käärme syö luonnossa pikkunisäkkäitä, lintuja, liskojaja toisia käärmeitä, myös myrkyllisiä.

Ensimmäisten käärmeenpoikasten odotetaan kuoriutuvan munista noin kahdessa kuukaudessa.

Helsingin Vallilassa sijaitsevassa Trooppisessa Eläintalossa, Tropicariossa on saatu usean päivän aikana seurata Suomessa ainutlaatuista tapahtumaa, kun nuori mustamambapariskunta on kevään innoittamana alkanut hämmästyttävät lemmenrituaalit. Lemmenhetkien lopullista tulosta odotetaan Tropicariossa jännittyneenä, sillä mustamamba ei ole aikaisemmin lisääntynyt Pohjoismaissa.

Pariutumisen jälkeen mustamamba munii kahden-kolmen kuukauden kuluttua 10-25 munaa. Muninnan jälkeen naaras jättää munat ”oman onnensa nojaan”, eikä varsinaisesti haudo niitä.

Poikaset kuoriutuvat kahdessa-kolmessa kuukaudessa ja ovat 50-60cm:n pituisia, ja heti myrkyllisiä.
Afrikkalainen mustamamba on yksi maailman myrkyllisimpiä ja pisimpiä myrkkykäärmeitä.

Suurimmat yksilöt ovat olleet yli 4metrin pituisia.
Tropicariossa elävät tyttö ja poika ovat 5-vuotiaita ja noin 2,5metrin mittaisia.
Nimestään huolimatta mustamamba ei ole väritykseltään musta vaan yleensä oliivinruskea tai harmahtava. Käärmeen nimi johtuu mustasta suusta.

Mustamamba on maailman nopein käärmelaji. Joissakin tutkimuksissa on mamban syöksyn nopeudeksi mitattu 0,5 sekuntia 10metrin matkalla.

Etelä-Afrikkalaisen safarioppaan Ray Gerberin mukaan mambojen parittelun näkeminen luonnossa on todella harvinaista. Yli 30-vuotisen uransa aikana hän on onnistunut näkemään tapahtuman vain kerran, senkin melko etäältä.

Vain kolmisen viikkoa ehti kulua kun toinenkin Tropicarion Keltainenanakonda naaras synnytti .

Nyt synnyttänyt naaras on toveriaan suurempi ja poikasia syntyi 19 kpl. Vastasyntyneet poikaset ovat erittäin aggressiivisia suojelemaan itseään..

Lajia kutsutaan myös Etelänanakondaksi tai Paraguaynanakondaksi. Molempien naaraiden poikasten isä on sama.

Keltainenanakonda kasvaa 2,5-3,5 metrin mittaiseksi.

Toinen Tropicarion Keltainenanakonda synnytti 10 poikasta.

Keltainenanakonda (Eunectes notaeus) on maailman painavimman käärmeen Vihreäanakondan pikkuserkku.

Laji elää luonnossa Pohjois-Argentiinassa, Paraguayssa, Koillis-Boliviassa ja Etelä-Brasiliassa ja laji viihtyy vesistöjen läheisyydessä ja erityisesti vedessä suoalueilla.

Nyt syntyneet poikaset ovat 35-50 cm pituisia.
Keltainenanakonda kuuluu suojeltaviin käärmelajeihin

Krokotiilivaraani (Varanus salvadorii) on maailman pisin liskolaji.

Tämä petolisko asustelee luonnossa Papua-Uuden Guinean sademetsissä. Liskoa kutsutaan myös puukrokotiiliksi, sillä se on hyvä kiipeilijä ja viihtyy paljon puissa.

Tämän salaperäisen varaanin tavoista luonnossa tiedetään melko vähän ja laji on hyvin harvalukuisena esillä maailman eläintarhoissa.

Nyt saapuneen poikaliskon koko pituus on jo 4-vuotiaana huomattavan suuri, noin 2,6 metriä.

Luokka-ja kokoushuone on valmistunut!

Tilassa voi järjestää mm. syntymäpäiviä ja muita tilaisuuksia.

Tiedustele luokka- ja kokoushuoneen varauksia!

Olemme ehdokkaana vuoden 2008
"Best of Helsinki Awards" -äänestyksessä
"Best Family Resort & Fun" -sarjassa!

Klikkaa "Best of Helsinki 2008" -sivuille ja äänestä!

Tropicario oli mukana Matka 2008 matkailumessuilla Helsingin Messukeskuksessa.

Tropicario esitteli toimintaansa
Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston osastolla.

Osastollamme yleisö pystyi myös osallistumaan "Arvaa & Voita" -kilpailuun, jossa oli tarkoituksena arvata anakondan luodun nahan pituus. Kilpailussa 20 lähimmäksi arvannutta palkittiin Tropicarion pääsylipuilla.

Viime yönä koettiin Tropicariossa jälleen iloinen perhetapahtuma, kun Trooppinen kauhukalkkarokäärme ( Crotalus durissus terrificus ) naaras synnytti 27 pirteää poikasta.

Heti syntymänsä jälkeen nämä noin 20 cm poikaset osoittivat hurjan luonteensa ja olivat valmiita puolustamaan itseään, kun niitä otettiin pois näyttelyterraariosta.

Trooppinen kauhukalkkarokäärme on myrkyllisin kaikista kalkkarokäärmelajeista. Lajin myrkyllisyyttä kuvaa hyvin se, että sen myrkky on monin verroin voimakkaampaa kuin lännenelokuvien tutuksi tekemän tappavan Teksasin kalkkarokäärmeen myrkky. Erikoiseksi kauhukalkkarokäärmeen myrkyn tekee sen poikkeuksellinen hermomyrkky.

Pienestä koostaan huolimatta poikaset ovat yhtä myrkyllisiä kuin aikuiset käärmeetkin. Nyt syntyneet poikaset ovat luonnollisesti ensimmäiset Suomessa koskaan syntyneet.

Tämä miltei kaksimetriseksi kasvava paksu kalkkarokäärme elää luonnossa Etelä-Amerikan sademetsissä. Lajia ei ole yleisesti nähtävänä monessakaan eläintarhassa maailmassa.

Osa syntyneistä poikasista on jo asetettu esille yleisön nähtäville Tropicariossa.

Tropicariossa koettiin maanantaiaamuna todellinen jättiyllätys, kun 30-vuotias vihreä anakonda synnytti 14 poikasta.

Yllätystä lisäsi se, että käärmenaaras on ensisynnyttäjä ja elänyt koko elämänsä saman koiraan kanssa saamatta aikaisemmin jälkeläisiä.

Etelä-Amerikan sademetsissä ja suoalueilla elävä vihreä anakonda on maailman painavin käärmelaji. Se saattaa painaa yli 200 kiloa. Tropicarion käärmenaaras on yli satakiloinen ja pituutta sillä on yli kuusi metriä. Käärmeäiti ja poikaset voivat hyvin. Osa poikasista on siirretty Tropicarion "lastentarhaan" yleisön nähtäväksi.

Vihreä anakonda synnyttää muiden boakäärmeiden tavoin eläviä poikasia. Se ei ole aikaisemmin lisääntynyt Suomessa.